Huippuhyvää kotiruokaa ja uuden arjen kuulumisia

  Meillä on alkanut taas uudenlainen arki. Pienin on nyt aloittanut päiväkodissa ja hänen kanssaan harjoiteltiin viime viikko. Se on hänelle ja koko perheelle iso muutos. Hän on onneksi luonteeltaan  reipas ja sosiaalinen mikä helpottaa omaa epävarmuuttani ja syyllisyyden tunnettani kun mietin onko hän ihan liian pieni vielä päiväkotiin. Kolmesta lapsesta hän on se, joka on pienestä asti joutunut pitämään puoliaan ja onkin aika pippurinen tapaus, mutta niin iloinen ja avoin kaikelle uudelle. Hän on pienestä asti tottunut muihin lapsiin ja elokuussa sisarusten aloittaessa päiväkodissa hän selkeästi ikävöi sisaruksiaan ja vielä kun kaikki lähialueen lapsetkin aloittivat päiväkodissa oli hänellä hiukan ehkä " orpo " olo vain äidin seurassa, vaikka ihanaa laatuaikaa saimmekin viettää. Muihin lapsiin tottuneena oman ikäisten seura varmasti tekee taas hyvää. Ainakin hän nauttii, vaikka eron hetkellä vielä itku tuulekin. Miten lujaa voikaan pieni ihminen takertua kiinni ja miten sydäntä raastavaa on antaa oma itkevä lapsi hoitajan syliin. On aina helpottavaa kuulla, että tilanne on rauhoittunut nopeasti ja torstaina hakiessani häntä kotiin, neiti topakasti sanoi ettei halua kotiin ja juoksi karkuun. Mikä varmasti johtui ikävästä, mutta myös siitä, että siellä on oikeasti ihan kivaa. Samassa ryhmässä on onneksi muutama vanha tärkeä kaveri, joten sekin helpottaa sopeutumista ja tietysti uusia kivoja kavereita. Hoito on vasta alkanut, joten sopeutuminen voi viedä aikaa. Luottavaisin mielin.

Uudenlainen arki tuo kuitenkin lisää hektisyyttä elämään ja arkea on ihan kirjaimellisesti suunniteltava etukäteen. Kuka vie ja hakee lapset ja ruoan on oltava päiväkodin jälkeen nopasti valmiina. Isommilla lapsilla on ollut nyt huutava nälkä kotiin tullessa ja väsymys painaa heilläkin sillä muutos osapäiväisestä kokopäiväiseen on heillekin iso muutos. Ruokapuoli tässä lapsiarjessa on pyykkien lisäksi itselleni välillä se murheenkryyni, vaikka enää ei viikolla tarvitse laittaa lapsille ruokaa samalla lailla kuin ennen. Tykkään kyllä laittaa ruokaa, mutta ihan liian usein menen sieltä mistä aita on matalin. Rakastan keittokirjoja ja ne onneksi inspiroivat todella paljon silloin kun oma pää ei toimi. 

Samasta padasta - kirja on meidän perheen uusin suosikki. En yhtään ihmettele, että tämä kirja on valittu hiljattain Suomen parhaaksi lapsiperheiden keittokirjaksi, sillä sitä se todella on. Vielä esikoisen ollessa vauva  jaksoin tehdä soseet itse, mutta toisen lapsen kohdalla aikaa ei todellakaan ollut kolmannesta nyt puhumattakaan. Outi Väisäsen Samasta Padasta - kirja tuo helpotusta lapsiperheiden ruokarumbaan ja olisipa tämä loistava opus ollut saatavilla jo silloin kun aikoinaan tuskailin vauvanruokien valmistamista. Ruoanlaittaminen muuttui suorittamiseksi ja lapsen ruoka jäi helposti liian yksitoikkoiseksi. Terveelliset ja nopeat reseptit syntyvät Samasta padasta niin, että osa ruoasta otetaan sivuun ennen suolan, voimakkaiden mausteiden tai muiden vauvalle tai taaperolle sopimattomien raaka-aineiden lisäämistä. Koko perhe voi kuitenkin syödä samaa ruokaa ja nauttia yhteisestä hetkestä. Omat lapsemme ovat aina olleet avoimia uusille makuelämyksille ja he ovat tottuneet syömään samaa ruokaa kuin me, mutta se vauva-aika oli kyllä sellaista sähellystä. Samasta Padasta - kirja on täynnä ihania ruokaohjeita ja erityisen innoissani olen kasvisruokien ohjeista, sillä kasvisruokiin olen erityisesti kaivannut lisää inspiraatiota. Ne kun helposti jäävät liian mauttomiksi. Kirjan hitaasti haudutettu tomaattispagetti hotkaistiin meillä hetkessä ja koko perheen suosikki resepti on teriyaki-kana, jota lapset toivovatkin usein. Läheskään kaikkia ohjeita en ole ehtinyt vielä testamaan, mutta ihan kaikesta lapset ja me aikuiset olemme pitäneet. Viisivuotias poikamme osaa lukea ja annakin hänen välillä selailla kirjaa ja päättää mitä kokkaamme. Ruoka on meidän perheen yhteinen nautinto ja siitä pidämme kiinni. Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille !

Tulevan kesän perhekuvaus

Kuvat: Helia Photography 

      Tälle vuodelle en varsinaisesti ole tehnyt mitään lupauksia, mutta kivoja juttuja olemme suunnitelleet kuitenkin tälle vuodelle. Vuosi sitten, kun olimme Heliannan luona Kouvolassa kuvauttamassa kuopuksen yksivuotiaana päätin, että tänä vuonna menemme Heliannalle perhekuvaukseen. Esikoinen täyttää keväällä jo kuusi, keskimmäinen on ihan pian neljä. Aika kiitää ihan liian nopeasti ja vaikka kuvaan lapsia melko paljon, meistä on perheenä kuvia minimaalisen vähän. Kuvissa oleminen ei todellakaan ole omaa mukavuusaluettani, mutta valokuvaajalla on silmää taltioida niitä hetkiä, kun et itse huomaakaan että sinua kuvataan ja yleensä ne hetket onnistuvat itseltäni aina parhaiten. En osaa jännittää silloin. Olemme käyneet valokuvaajilla studiossa aina kuopuksen syntymästä asti, mutta vielä koskaan meitä ei ole perheenä kuvattu ulkona. Ulkokuvissa on kuitenkin oma ihana tunnelmansa sillä miljöö tekee niin paljon ja kuvista tulee niin luonnollisia. Heliannan kaikki kuvat on niin mielettömän upeita joten oli todella luontevaa valita hänet taas kuvaajaksi. Varasin kuvauksen hyvissä ajoin viime syksynä ja mikä ihana yllätys olikaan, kun Helianna kertoi, että kuvaa nyt myös täällä pääkaupunkiseudulla. Olin jo saanut ylipuhuttua miehen Kouvolan reissulle, mutta nyt meidän ei tarvitsekaan liikkua kovin pitkälle. Ihanaa ikuistaa koko perhe tutussa ympäristössä taitavan kuvaajan toimesta. Helianna on niin älyttömän loistava ja luonnollinen lasten kanssa joten en ihmettele, että lapsemmekin tykkäsivät hänestä. Kovasti odotamme jo kesää ja perhekuvausta Heliannan kanssa. Helianna on todella suosittu valokuvaaja ja aikoja hänelle perhe- ja newbornkuvauksiin voi varailla alkaen syyskuun alusta. Suosittelen häntä todella lämpimästi. Tässä perhekuvauksessa tuo pienin hurmuri on meidän rakas kummipoikamme. Ihania kuvia eikö ?

Pikkuneidin juhlat vol.2

    Tänään on taas juhlittu kaksivuotiasta ja nyt ystävien kesken. Pikkuneidin kummit lapsineen ja muutama muu meille tärkeä perhe olivat meillä vieraina. Jos tilaa olisi enemmän, olisimme kutsuneet enemmänkin ystäviä, sillä juhlat on kuitenkin kiva tapa nähdä kiireisen lapsiarjen keskellä. Haave isommasta asunnosta vaan kasvaa. Kaverijuhliin olen jo pidemmän aikaa tehnyt kakun jäätelöstä. Se maistuu lapsille aina paremmin ja näytti se maistuvan kaikille aikuisillekin. Jäätelökakku on suosikkini senkin takia, että sen tekeminen on niin vaivatonta. Kakun voi tehdä pakkaseen edellisenä iltana ja koristelu juuri ennen tarjoilua. Helppoa ! Mielikuvituksella kun ei ole rajoja. Kuopus on isosiskon tapaan innostunut Pet Shopeista, joten niitä päätyi tähän kakkuun koristeeksi. Seuraavaksi vietetään helmikuussa keskimmäisen synttäreitä ja hän on toivonut teemaksi Frozenia. Tykkään niin järjestää ja suunnitella näitä lastenjuhlia, vaikka tänäänkään aikataulu ei ihan pitänyt valmisteluissa. Kiire tulee joka kerta, mutta onneksi vieraat ymmärtävät, kun elävät samaa vaihetta. Ihanaa viikonlopun jatkoa teille !






  

Ihania uutuusmakuja Suomen Jäätelöltä

* Jäätelöt saatu Suomen jäätelö

    Viikko ennen joulua vietimme lasten kanssa vähän pikkujouluja ja maistelimme Suomen Jäätelön ihania uusia makuja. Olimme silloin jo flunssan kourissa ja jäätelö on aina toiminut minulla kurkkukivun lievittäjänä, niin hassulta kun se kuulostaakin. Kannattaa kokeilla se nimittäin todella toimii ! Lapset olivat todella innoissaan maistelemassa uusia makuja, joista kuusi ja maito ovat uusia vakiomakuja, klementtiini on kausimaku. Uusien makujen lisäksi myös pakkaukset ovat saaneet uuden tyylikkään ilmeen. Kausimaut pakataan jatkossakin valkoisiin pakkauksiin, joten ne erottaa toisistaan niin. Suomen Jäätelön jäätelö tehdään laadukkaasta suomenkarjan maidosta. Suomenkarjaa ovat lapinlehmä, kyyttö ja länsisuomenkarja. Yhteensä näitä on jäljellä enää muutamia tuhansia, joten ne ovat uhanalaisia. Ne ovat myös ainoita aitoja suomalaisia rotuja, jotka tuontirodut ovat valitettavasti syrjäyttäneet paremman saannon ja helpomman hoidon takia, mutta Suomen Jäätelö haluaa valinnallaan tukea suomenkarjan vahvistumista ja samalla antaa ihmisille mahdollisuuden maistaa perinteistä suomalaista jäätelöä. Maito on ominaisuuksiltaan hieman erilaista tuontirotuihin verrattuna lähinnä sen proteiinin ja kaseiinin suhteen. Maito on homogenoimatonta ja sen on havaittu sopivan jopa joillekin maitoallergikoille. Kausimakujen maito tulee Bisan-tilalta. Jäätelön makuaineet tulevat luonnosta ja kaikki tehdään itse. Maku näissä on niin aito, täyteläinen ja pehmeä. Jäätelö on todella laadukasta ja hyvää. Lapsista oli todella jännittävää maistaa kuusesta tehtyä jäätelöä ja he tykkäsivät siitä kovasti. He tykkäsivät myös erityisesti maitojäätelöstä, joka maistuu vähän kinuskille. Oma suosikkini näistä oli edottomasti raikas klementtiini joka sopii muuten täydellisesti yhteen Suomen Jäätelön suklaan kanssa. Täydellinen yhdistelmä.  

Kuusi, jonka jäätelöräätäli  Petri Laukontaus on luonut Artekille oli myös todella hyvää ja erilaista. Söimme sitä myös jouluna jälkiruokana. Suomen jäätelöllä on tarkoitus tuoda aktiivisesti uusia sesonkimakuja läpi vuoden, mutta vakiomaut : vanilja, raparperisorbetti, suklaa ja pistaasi pysyvät valikoimassa koko ajan. Suomen jäätelöä myydään todella kattavasti K-kaupoissa ja Suomen jäätelön facebook sivuilta löytyy tarkempi lista myyntipisteistä. 
Joko olette maistaneet Suomen Jäätelön jääteölä ?

Synttäritunnelmia

   Vuosi on vaihtunut joten oikein hyvää uutta vuotta kaikille. Täällä saatiin eilen juhlittua parivuotiaan neidin synttäreitä, vaikka yhä edelleen olen kipeä. Jaksoin kuitenkin järjestää juhlat. Sankarikin on vielä räkäinen, mutta koko ajan parempaan suuntaan onneksi, mutta todella sitkeässä on tauti. Juhlat sujuivat hyvin, vaikkakin meillä oli täällä todella tiivis tunnelma. Juhlien alkaessa kaikki oli vielä totaalisen keskenkin, mutta sitä se lapsiperheessä usein on tai ainakin meillä. Ei onneksi vakavaa, mutta huvittaa miten sitä aina tulee niin kiire. Toivottavasti seuraava asuntomme mahdollistaa juhlien järjestämisen paremmin, sillä sillit purkissa fiilis on itselleni vähän ahdistava. Tulevana lauantaina meillä on vielä toiset juhlat, joihin tulee vielä kolme ystäväperhettämme kylään. Helmikuussa sitten keskimmäisen syntymäpäivät, joten juhlia meillä tiedossa aina kevääseen asti. Tänään alkoi kuopuksella päiväkotikin, mutta siitä lisää myöhemmin. Ihanaa iltaa kaikille !