Hempeitä leluja

* Lelut saatu blogin kautta

   Viime viikolla kotiovellemme saapui aivan ihana paketti. Yhdessä lasten kanssa sitä availimme. Laatikosta paljastui mitä suloisempia leluja vauvallemme niiden maahantuojalta Big Small Companylta - kiitos. Ranskalaiseen vauvojen klassikkoleluun Sophie the ciraffeen tutustuin ensimmäisen kerran vielä poikaa odottaessani. Vinkuva vähän koiranleluakin hyvällä tavalla muistuttava symppis monien ulkomaisten julkkistenkin suosiossa oleva kirahvi oli aivan pakko-ostos aikoinaan pojalle, sitten neidille. Niistä tulikin lapsille rakkaita leluja ja erityisesti hampaiden puhkeamisen aikaan niistä oli hyötyä kutiaviin ikeniin. Meillä on jopa ostetut valjaat kirahvia varten, jotta sellaisen saa rattaisiin kiinni pelkäämättä sen katoavan. Kirahvi kuluu käytössä ja tummuukin, mutta ajanpatina tekee siitä entistä rakkaamman, eikä uusi korvaisi alkuperäistä. Lapset tunnistavat meillä omansa. Nyt pienin sai paketista oman kirahvin, mutta sen lisäksi myös tuon suloisen uutuus bambin, johon ihastuinkin aiemmin tässä talvella.

Paketissa itselleni täysin uusia leluja olivat nuo ihastuttavat Under The Nile - sarjan  hempeät vaaleanpunainen uninukke ja vaaleanharmaa norsurengas. Under The Nilen tuotteet on tehty käsin Egyptissä ja ne on todella pehmeää luomupuuvillaa. Tuotteet ovat täysin kemikaalittomia ja ne täytetään luomupuuvillalla, joten niistä ei irtoa nukkaa vauvan hengitykseen. Tuo uninukke on erityisen ihana, niin pehmoinen unikaveri. Sen kanssa näkee varmasti hyviä unia.
 Eipä mene kauaa, kun vauvamme leikkii uusilla leluillaan täyttä häkää.

Lelujen ostopaikkatiedustelut : Maahantuoja Big Small Company : 040 5192 736

DIY - pienen ristiäiskutsu

   Vihdoin on ristiäiskutsut valmiina ja postitettukin. Voin huokaista, sillä yksi tärkeimmistä asioista on nyt hoidettu ristiäisiä varten. Yötöiksi korttien tekeminen kyllä meni, mutta niiden tekeminen on aina jollain tapaa todella rentouttavaa puuhaa, että mielelläni niitä tein. Ristiäisiä meillä vietetään ensi kuussa ja niitä olen onneksi jo vähän ehtinyt kaiken muun ohessa miettimään. Pikkuneidin juhla-asu on sukkahousuja vaille valmiina ja kastemekkokin roikkuu yläkerrassa. Tarjottavat vielä osittain mietinnässä. On tässä onneksi aikaa.

Tuo kuva kortissa on Lauran ottama.

Alla vielä kuva siitä, miten kauniisti Lauran paketti saapui.

KappAhl - newbie home

Kuvat : KappAhl

    Oletteko jo huomanneet, että KappAhlin newbie mallisto saa rinnalleen newbie homen ? Tuotteiden pitäisi tulla myyntiin liikkeisiin ja verkkokauppaan ensi kuussa. Itse ajattelin käydä näistä tuotteista katsastamassa tuon vaaleanpunaisen viirinauhan sekä nuo nauhalliset rasiat. Rasioihin saisi säilöön lasten saamia kortteja, sillä vauvakirjat pursuvat nyt korteista. Mallistoon on lisäksi tulossa kivoja pussilakanoita, valokuvakehyksiä ja muuta pientä. Mielenkiinnolla odotan malliston saapumista kauppoihin. Kiva lisä ihanille

newbie vaatteille. Mitä tykkäätte ?

Vastasyntyneen kuvaus - Laura Schneider

    Kun pikkuinen oli muutaman viikon vanha kävimme ikuistamassa hänet sisarustensa tapaan valokuviin. Se alku, kun kiitää niin nopeasti ohitse.  Pojan ollessa vauva, vauvakuvaus oli aika uusi asia vielä Suomessa. Kuvista jää niin ihana muisto lapsille, vanhemmista puhumattakaan. Vauvakuvia vertailemalla uusin muistuttaa eniten isoveljeään, vaikka

Valokuvaajana meillä oli  Laura Schneider, josta kirjoittelinkin tänne jo aiemmin. Lauran erikoisalaa on vastasyntyneen ja vauvojen kuvaus. Tällä kertaa pidin kuvaajaa valitessamme tärkeänä sitä, että kuvaajalla on oma studio, johon voimme koko perheenä mennä. Toki ensin ihastuin Lauran ottamiin herkkiin kuviin ja niiden hempeään värimaailmaan. Omat lapset tuntien kotona kuvaamisesta ei olisi tullut mitään. Toiveissani oli saada edes yksi onnistunut kuva sisaruksista. Jatkoa sille kuvalle, joka otettiin neidin kuvauksessa muutama vuosi sitten. Päätin kuitenkin, etten stressaa, jos sellaista ei saada. Tärkeintä oli saada pienin kuviin. Vauhtia noissa kahdessa vanhemmassa tosiaan riitti jälleen. Todella haasteellista oli saada isommat lapset pysymään edes hetken paikoillaan ja suukottamaan siskoaan yhtä aikaa, kuten toivoin. Lauralla on itsellään kaksi lasta ja kolmas syntymässä ihan lähiaikoina. Omaa kokemusta hänellä lapsista siis on. 

Lopputuloksesta tuli aivan ihana, vaikka sitä etukäteen jännitinkin. Ammattilainen se vaan osaa. 

Sisarus - ja perhekuvien jälkeen muu perhe lähti ulkoilemaan ja me jäimme vauvan kanssa studioon. Siinä lehtiä lukiessani nukahdin sohvalle, kun Laura kuvasi vauvaa. Hupsista, vähän väsynyt äiti !

 Alun perin sovittua kuvauspäivää jouduttiin siirtämään päivällä eteenpäin, sillä perheessämme jyllännyt silmätulehdus tarttui vauvaankin ( onneksi Lauralla sattui olemaan vapaapäivä ). Lääkevoiteella ja tipoilla silmät saatiin seuraavaksi päiväksi vähän parempaan kuntoon. Kuvaukseen oli varattuna reilusti aikaa eli täysin vauvan ehdoilla mentiin. Välillä tankattiin maitoa, välillä vähän itkettikin. Lauran kaunis studio on vanhan talon kellarikerroksessa, täynnä mitä ihanempia päähineitä ja huiveja rekvisiitaksi.

Voin lämpimästi suositella Lauraa teillekin.

Lauran nettisivuille pääset tästä  ja Fb sivuille tästä

Kaunis kiitos vielä Lauralle aivan ihanista kuvista.

Kuulumisia

   Ensin kaunis kiitos kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille + niille kaikille, jotka laitoitte sähköpostia. Kaikille en ole ennättänyt vielä vastata, pahoittelen. Vertaistuki on ihan parasta ja hyviä vinkkejä laitoittekin.  Kiitos kiitos kiitos. Vauvat on kaikki niin erilaisia ja sen huomaan ihan jo omissa lapsissa. Tämä meidän pienin on lapsistamme selkeästi  " haasteellisin "´vatsakipujen kanssa. Huutoa ei välttämättä ole joka ilta / yö, mutta viikossa voi olla useampi yö, joista täytyy selvitä muutaman tunnin unilla.. ei naurata aamulla. Vatsakivut ovat jonkin verran kyllä helpottaneet. Huonoja päiviä ovat sellaiset, jos vauvan vatsa ei toimi kunnolla. Ne tietää aina tuskaista yötä. Koliikkia meillä ei kyllä ole, niin paha tilanne ei siis ole. Reilussa viikossa saimme kyllä tuntumaa sille, miten rankkaa elämä oikeasti voi olla koliikista kärsivän vauvan / vauvojen kanssa. Kaikki sympatiani sellaisille perheille. Voimavarat ovat kyllä silloin todella koetuksella ja kaikki kikkakolmoset kokeiltava.  Meidän pienimmän oireilu on luultavimmin vain astetta rajumpaa " normaalia " vatsan toimimattomuutta. Jonkin asteista refluksia mahdollisesti, sillä hän joutuu nielemään paljon ja muutamia kertoja olen herännyt yöllä unesta siihen, että hän tukehtuisi. Aivan hirveä tunne. Onneksi äidinvaisto on herkkä ja reagoin nopeasti siihen. Refluksia tukisi myös hieman hidas painonkehitys ja jatkuva hikka. Itkuisuus, kivuliaisuus  & rohiseva hengitys. Kuitenkaan hän ei juurikaan pulauttele. Täytyy käydä  lääkärissä, jotta oireet vielä häiritsevät. Muuten vauvamme on tyytyväinen, hymyilee paljon ja seurailee tarkasti sisarustensa leikkejä. Viihtyy jo jonkín aikaa sitterissäkin, kun vielä viime viikolla kannoin häntä koko ajan kantoliinassa. Pientä edistystä, vaikka sylivauva hän ehdottomasti tuntuu olevan. Niin rakas sellainen. Oikeastaan nautin suunnattomasti hänen kantamisesta, sillä jatkossa vauvakuumeilu täytyy sitten suunnata muiden vauvoihin. Otetaan kaikki nyt irti viimeisestä vauvavuodestamme.

Sunnuntaina oli ensimmäinen hääpäivämme. Kulunut vuosi on ollut hektinen, mutta silti yksi parhaista. Vielä vuosi sitten en olisi voinut uskoa, että samana vuonna meille syntyy vielä vauva. Kolmas, kun oli vasta ajatuksissamme. Todella toivottu kolmas, joka vain onnistui yllättämään.
  Uskon, että usein asioiden on tarkoitus tapahtua niin kuin ne tapahtuvat ja tällä oli tarkoituksensa. En voisi olla onnellisempi. Juhlistimme hääpäiväämme miehen ja vauvan kanssa brunssilla Fazerilla. Teki niin hyvää olla hetken aikaa " kaksin ", sillä kieltämättä tämä valvominen ja siitä kertynyt univelka kostautuu pienenä kireytenä parisuhteessa. Kunhan nuo lumet sulaa aloitan pitkästä aikaa lenkkeilyn. Siitä tulkoon blogin lisäksi pakopaikka hetkeksi pois tästä arjen hulinasta.

Muuten täällä suunnitellaan neidin synttäreitä ja tulevia ristiäisiä. Kutsukortit ristiäisiin pääsen vielä tällä viikolla tekemään, kun sain tilattua valokuvat kortteihin. Päätimme, että neidille pidetään pienet kaverijuhlat nyt helmikuussa ja sukulaisille pidetään sitten synttärijuhlat isoveljen kanssa yhteisjuhlina huhtikuussa. Maaliskuussa nimittäin on ristiäisten vuoro ja tuntuu hassulle vaivata sukulaisia joka viikko meidän juhlilla.

Kova ikävä tänne blogimaailmaan, joten koitan postailla useammin.

Ihanaa viikkoa teille kaikille !