Pihistä tai panosta syöttötuoliin

 Muistan joskus, kun joku lukijani kyseli neitiä vasta odottaessani onko jotain lastentarviketta, jonka ostoa olisin mahdollisesti katunut. Vielä silloin en kokenut tehneeni virhehankintoja. Ensimmäisen lapsen kohdalla kärsivällisyyttä ja aikaa on enemmän, kuin kahden tai useamman lapsen kanssa. Nyt tiedän missä olisin voinut säästää sekä rahaa, että hermoja. Voisin siis sanoa katuvani Stokken Tripp Trapin ostoa. Tuolihan on toki  kätevä. Se kasvaa lapsen mukana...

 

Itse tuoli maksaa noin 179€,  jotta siinä voi istua 6kk lähtien tarvitaan tietysti vauvasetti noin 39€. Pitäähän vauvan istua pehmeästi, eli siihen vielä pehmusteet 39€. No jos sattuu kohdalle " apina " kuten meidän neiti, täytyy vielä hankkia valjaat turvallisuuden takia 39€ . Tähän mennessä tuoli on siis maksanut noin 306€. Tuoliinhan on mahdollista ostaa myös  newborn- istuin, sitä en onneksi koskaan kokenut tarpeelliseksi meille.

Meidän tuoli on maalattu valkoinen. Halusin sen ehdottomasti, koska tuolin käytännöllisyyttä hehkutettiin kaikkialla ja tietysti valkoisen, koska olen tarkka sisustuksesta. No niin sitten sitä arkea, todellisuutta tämän tuolin kanssa.

 

Poikamme alkoi syömään itse varhain. Alkuun sormiruokaillen ja siitä sitten nopeasti lusikalla. Hän sotki jonkin verran ( siedettävän verran ). Hänen bravurinsa oli kuitenkin istua tuolissa ja sotkea suullaan pehmusteet. Pehmusteita kärsivällisesti pesin koneessa päivittäin alkuun, kunnes siirsin ne suosiolla kaappiin. Neitimme aloitti hänkin ajoissa syömisen ja sotkemisen. Hän sotkee tuplasti enemmän, kuin veljensä. Siltä se ainakin tuntuu. Oikeasti mietin, johtuuko se vain siitä, etten ehdi olla jynssäämässä tuolia heti, koska on se toinenkin lapsi. Minulla ei siis ole aikaa. No ruokahan ehtii kuivua tuoliin, jos sitä ei ehdi putsata heti. Useasti aamulla on vaan niin kiire, että unohdan koko tuolin. Voitte kuvitella miltä tuntuu kuurata tuolia joka päivä kuivuneesta puurosta ja muusta pöperöstä. Enää en jaksa välittää, se likaantuu kuitenkin uudelleen. Toki yritän pyyhkiä pahimmat heti ja kunnolla puhdistan sen ihmesienellä kerran viikossa. Montahan sientä meillä on kulunut tuoliin ?! Erityisesti sitä ruokaa sujahtaa tuolin rakoihin. Eli jos haluaisin pitää sen täysin puhtaana, tulisi tuoli purkaakin vähintään kerran viikossa. Liioittelenkohan ? Meidän neidin tapauksessa en hah ! Lisäksi tuolimme on saanut osumia, kun siihen on tippunut jotain. Maalattu valkoinen, ei ole niin kaunis, kun maalipinta kuluu. Lisäksi ihmettelen tuolin sivuissa olevia urituksia, jotka ovat toiselta puolelta karheat. Niin karheat, että jos yrität putsata ruokaa siitä, se vain leviää entisestään + kerää pölyn. Sama ongelma on kaikilla ystävillänikin. Ajattelin sen alkuun olevan valmistusvirhe, sillä toinen puoli on sileämpi. Tarkistin asian jälleenmyyjältä ja sen kuuluu olla karhea toiselta puolelta. Edullisempaahan valmistus on, kun pintaa ei viimeistellä.

Kahden lapsen äitinä, kolmatta lasta odottaen sain ahaa-elämyksen, kun tässä kesällä kävimme IKEAssa. Antilop- syöttötuoli oli silloin tarjouksessa puoleen hintaan. Sehän siis normaalistikin maksaa vain 12,99 € + siihen tarjotin 4€. Yhteensä siis vain 16,99€ ja tuolin mukana tulee istuinvyö. Ostimme tuolin lähinnä varalle. Se kun menee pieneen tilaan ja on helppo siksi ottaa mökille jne. mukaan. Useasti kylässäkin saattaa olla toinen syöttötuoli-ikäinen. Nyt viimeisellä mökkireissulla mieheni kiikutti puurolla vuoratun tuolin järveen ja puhdasta tuli kerralla. Päätimme , että säästämme hermojamme kolmannen sottapytyn kanssa ja hän saa istua muovisessa Antilop- tuolissa koko syöttötuoli-ikänsä, vaikka toki Tripp Trapp on tukevampi. 

 Miten kätevää tuoli on päivän päätteeksi vain kantaa suihkun alle. Se on väriltään valkoinen, eli sopii sisustukseenkin. Tarjottimelta lapsen on helppoa syödä ja pöytäkin pysyy puhtaana. Uskon kyllä, että Tripp Trapp pääsee meillä oikeuksiinsa neidin juniorituolina, kun hän toivottavasti osaa jo siinä vaiheessa syödä hillitymmin.


Ps. Niin ja neidillä pehmusteita ei ole käytetty kertaakaan! Kaapissa ovat yhä haha.



Meidän alku

    Sain kyselyä siitä miten meillä meni alku kahden lapsen kanssa, kun neiti syntyi. Poika aluksi otti siskonsa hyvin vastaan, mutta kun hän tajusi, että sisko on tullut jäädäkseen alkoi mustasukkaisuus näkyä päivittäin raivokohtauksina ja kiusantekona. Uhma osui samaan syssyyn, joten helppoa ei pojalla ollut ja omatkin hermot olivat usein koetuksella. Puistossa, kun kävimme aikani meni imettäessä ja samalla yritin vahtia poikaa, joka haki huomiotani kiusaamalla muita lapsia. Meillä selkeää helpotusta arkeen toi puistotäti. Jos asut Töölön lähettyvillä, suosittelen puistotäti Mariaa. Niin ihana ja taitava lasten kanssa. Meidän ja monen muunkin perheen pelastus. Marian ja kivojen leikkikavereiden takia vien poikaa sinne välillä leikkimään, vaikka emme asu enää lähellä. Poika sai siellä omaa aikaa ikäistensä kanssa ja selkeästi hän nautti siitä, ettei äiti ole koko ajan lähettyvillä. Teki myös hyvää, että joku muu, kuin äiti ja isä komentaa. Ihanaa oli myös kuulla, miten tykätty lapsemme oli puistokavereiden keskuudessa ja miten hyvin hän otti siellä huomioon toiset lapset. Hän siis sai olla oma ihana itsensä, kun kotona turhautui siihen, että äidin huomio jakautui kahdelle lapselle. Tuota hankalaa vaihetta ei onneksi kestänyt kauaa. Toki uhmaa on edelleen ja se on normaalia, mutta selkeästi siskon kasvaminen on lähentänyt lapsia. Nyt nuo kaksi toki riitelevätkin, mutta leikkivät myös paljon sovussa. Itse pidän tärkeänä, että välillä teen ihan kahdestaan pojan kanssa asioita. Eilen olimme sirkuksessa ja vielä tässä kuussa menemme yhdessä elokuviin. Isä ja poika touhuavat myös yhdessä asioita. Neiti ei vielä niin ymmärrä " laatuajan " päälle, vaikka toki olemme kulkeneet kahdestaan asioilla. Varmasti kolmannen synnyttyä hänellekin  " laatuaika " saa aivan uuden merkityksen. Kolmannen lapsen syntymä toki saa taas miettimään miten ihmeessä jakaudun kaikille kolmelle. Vauva vie aikaa niin paljon alkuun. Onneksi isä pitää taas isyyslomaa & talvilomaa siihen alkuun, joten se helpottaa vähän alkua. En usko, että neidillä välttämättä tulee vastavaa mustasukkaisuutta sillä hän on tottunut pienestä asti, ettei äiti aina välttämättä reagoi heti. Poika odottaa uutta sisarustaan ja kovasti hän jo lupailee auttavansa vauvan hoidossa. Pojalla alkaa taas ensi viikolla kerho, joten hän saa taas säännöllisesti  seuraa ikäisistään ja toki me näämme välillä ystäviäkin viikolla. Tänään meillä alkaa taas perheuinti ja poika käy myös isän kanssa fudiksessa. Muutama harrastus, jossa pystyy kivasti purkamaan erergiaa. Liikaa harrastuksiakaan ei kannata pienillä olla. 

Tulevaa arkeamme tulee helpottamaan paljon myös se, että saan vauvan tarvittaessa omalle pihalle nukkumaan. Kalliossa asuminen ilman parveketta meni vielä yhden lapsen kanssa, mutta kahden kanssa ongelmaksi muodostui päiväunet. Neiti nukkui ne mielellään liikkuessa ja poika taas sängyssään, joten aikamoista kikkailua se aika oli. Joskus kävi kyllä niin, että molemmat lapset nukkuivat puistosta tullessa ja talomme hissi oli niin minimaalisen pieni. Siinä oli aikamoinen homma, että sain kaksi nukkuvaa lasta ylös niin, että mahduin hissiin itsekin. Olen myös päättänyt ottaa enemmän aikaa itselleni, jotta jaksan paremmin. Olen ollut erityisen huono siinä. Tykkään olla kotona lasten kanssa, mutta tekee niin hyvää päästä välillä tuulettumaan. Ensi viikolla onkin kauan odotettu Cheekin stadionkeikka. Sinne suuntaamme tyttöporukalla ja sitä ennen käymme vielä syömässä. Moniko teistä on menossa sinne ?

Barcelona vinkkejä

Kuten jo mainitsin, rakastuimme Barcelonaan. Ensimmäinen kerta meille kyseisessä kaupungissa molemmille, eikä taatusti viimeinen. Niin paljon jäi vielä näkemättä mm. FC Barcelonan stadion Camb nou, eli jo sen takia sinne on päästävä uudelleen. Suunnittelimme vievämme lapsetkin sinne joskus, sillä tekemistä siellä ainakin on. Barcelonaan saapuessa otimme lentokentältä lentokenttäbussin joka maksoi huimat 5,90€ / henkilö. Bussilla pääsi aivan keskustaan, josta oli lyhyt kävelymatka hotellille. Hotellia varatessa ajattelimme hotellin sijaitsevan vähän kauempana itse keskustasta, mutta sijainti olikin täydellinen. Hotellimme Praktik Bakery oli nimittäin ostoskatu Passeig De Gracian poikkikadulla. Tuolla kadulla sijaitsevat mm. Chanel ja muut ei tosiaankaan mammabudjetilleni sopivat liikkeet. Päivämme kuluivat kävelemällä ihastellen samalla kaupunkia. Päivittäin kilometrejä tuli täyteen vähintään kymmenen. Metrolla ajoimme oikeastaan vain muutaman kerran, kun olin aivan loppu kuumuudesta. Sillä pääsee kyllä kätevästi liikkumaan, mutta kävelemällä

näkee parhaiten. Barcelonassa on ihanan siistiä ja ihmiset todella ystävällisiä. Palvelua saa englanniksi joka paikassa ja ruoka siellä oli taivaallista ja ehdottomasti suosittelen Cerveceria Catalanaa tapas intoilijoille. Ravintola, josta tuli meidän suosikki ja jossa hinta ja laatu kohtaavat. Ystävämme ravintola-alalta suositteli sitä meille, kun kyselin vinkkejä. Ravintolaan ei oteta pöytävarauksia vaan sinne jonotetaan listan kautta. Jonottaminen on kyllä jokaisen minuutin arvoista, sillä kuola valuen katselimme ohikiitäviä annoksia. Jonottaessa voi nauttia edullisesta juomapuolesta. Ihan vaan vähän olisi tehnyt mieli maistella sangriaa tai viiniä tapasten kanssa. No ensi kerralla sitten, kun en ainakaan ole raskaana reissulla. Kävimme tuossa ravintolassa kahdesti. Toisella kertaa olimme liikkeellä aikaisemmin ja silloin jonossa oli vain muutama ennen meitä. Ruoka oli muutenkin edullisempaa Barcelonassa kuin meillä täällä. Oman hotellimme leipomossa esimerkiksi 10€: lla sai kaksi isoa lattea, ison täytetyn patongin, smoothien sekä ison leivoksen. Kyllä niillä hinnoilla herkuttelikin.

    Satama-alue oli todella kaunis. Uimarannalla kävimme vain viimeisenä päivänä. Ranta oli aika kaukana hotellilta ( metrolla pääsi kyllä lähelle ), mutta en kauaa jaksanut olla auringossa paikoillaan.

 Vanhassakaupungissa oli myös paljon nähtävää. Suloisia pieniä liikkeitä ja ihania ravintoloita.

   

  Kävimme tietysti katsomassa nähtävyyksiä kuten Gaudin elämäntyötä Sagrada famililiaa, johon sai kyllä jonottaa turistiaikana. Ajattelimme, että olisimme ajoissa, kun saavuimme paikalla aamulla yhdeksältä. Jonoa oli kertynyt jo parisataa metriä siihen mennessä. Jono kyllä eteni tunnissa, mutta lippuluukulla saimmekin kuulla pääsevämme kirkkoon sisälle vasta kolmen tunnin päästä. Kiertelimme keskustassa sen aikaa ja kyllä kannatti odotus sillä, vaikka kirkko on upea jo ulkopuolelta, sisältä se oli jollain tapaa vielä upeampi ja vaikuttavampi mielestäni.

 
Kävimme myös kauniissa Guellin puistossa, josta emme kyllä ehtineet nähdä murto-osaa enempää,  olin aika poikki juuri tuona päivänä kuumuudesta ja liiallisesta kävelystä.

Shoppailimme tietysti jonkin verran, lähinnä lapsille vaatteita. Muutama joululahjakin tuli hankittua.
Tänä vuonna jouluostokset onkin hyvä tehdä ajoissa, kun koskaan ei voi tietää milloin masutyttö päättää syntyä.
 Alennusmyynnit oli monessa paikassa -70 %, eli edullisesti tehtiin löytöjä. La ramblaa eli pääkatua kävellessä eksyimme sattumalta suloisella torialueelle. Ihania pieniä kojuja mm. täynnä tuoreita hedelmiä ja niistä tehtyjä mehuja.

Kahvi maistuu taas

   Raskauden ensimmäiset neljä kuukautta meni minulla täysin kahvitta. Kahvin hajukin sai voimaan niin pahoin ettei vaan tehnyt mieli kahvia yhtään. Nyt tuolla Barcelonan matkallamme hotellissa oli Nespresson kahvikone, johon sitten aamiaiselle mentäessä valittiin mieleinen kapseli. Kahvi tuoksuikin taas ihanalle ja olemme löytäneet onneksi toisemme jälleen. Piipahdimme Barcelonan Nespresson myymälässä, joka oli valtava kooltaan. Huomasin, että siellä asiakkaina oli todella paljon vanhuksia nuorten joukossa. Mietin siinä omia mummojani, jotka ovat niin juurtuneita vanhaan tuttuun suodatinkahviin. Ehkä tarjoilenkin heille seuraavalla kerralla kapselikahvia. Meidän piti itseasiassa käydä ostamassa kotiin kapseleita myymälästä, mutta unohdimme täysin. Onneksi Barcelonan lentokentällä oli kätevä Nespresson automaatti, jossa robotti poimi valitsemiamme kapseleita luukulle. Nyt pitäisikin tehdä pian reissu keskustaan kahviostoksille, sillä kapselit alkavat olla lopussa. Kääk!

kuulumisia

  Lomat on nyt ohitse ja paluu arkeen alkoi tänään isin palatessa töihin. Vähän hirvitti miten selvitään lasten kanssa, kun taas ehdin tottua apuun, mutta hyvin meillä meni. Nopeasti se rytmi palautuu, vaikka lomalla otettiinkin rennommin. Raskauteni on edennyt jo yli puolivälin ja olo on hyvä. Yritän nyt nauttia, vaikka helteet vievät voimia ja ulkona on vähän mahdotonta olla paikoillaan. Äkäisiä ampiaisiakin pörrää koko ajan ympärillä ja ne pyrkivät sisälle ( kirotut ). Poikaa eilen pistikin yksi terassilla. Onneksi oli kyypakkaus ensiavuksi lievittämään oireita. Pelkään niitä itse niin paljon, vaikka olen tähän mennessä selvinnytkin onneksi pistoitta.

 Neiti on muuten kasvanut nyt kesän aikana niin " isoksi ", että ihan haikeana mietin jo miten iso hänestä tulee joulukuussa, kun pikkusisko syntyy. Neiti kovasti yrittää puhua ja matkia kuulemaansa.

Tosi reipas ja rohkea tyttö.

Hei muuten, jos teillä lukijoilla on lapsilta jäänyt Sylvanian Families- hahmoja tai tarvikkeita ylimääräiseksi nurkkiin, niin voisin

olla kiinnostunut. Projekti neidin 2v. synttärilahja on nimittäin aloitettava heti kirppisurakan jälkeen, sillä vauvan synnyttyä aikaa on vielä vähemmän.

Nyt kuitenkin taas hinnoittelupuuhiin...

Barcelona - postaus tällä viikolla - LUPAAN !