sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Tarun muistolle




Tätä postausta olen tehnyt kauan. Aina aloittanut ja sitten kyyneleet valuen lopettanut. Yritän nyt uudelleen. Olen viime aikoina miettinyt paljon omaa ajatusmaailmaani. Herätellyt itseäni. Miten onnellinen olen, mutta silti saatan välillä valittaa aivan turhasta, esimerkiksi tämä sää. Siihen kun ei voi vaikuttaa. Seuraava kesä voi olla taas paljon aurinkoisempi. Muistetaan se. Turha negatiivisuus syö energiaa ja tarttuu. Olen miettinyt miten kiitollinen olen kolmesta lapsestani, miehestäni. Saan nähdä lasteni kasvavan. Miten tärkeää elämässä onkaan terveys. Elämää ei voi suunnitella, elämän julmuus voi iskeä koska vaan, kenelle vaan. Olen päättänyt ajatella asiat positiivisemmin. Positiivisuus on lääke kaikkeen.

Varmasti moni teistä on lukenut herttaisen Tarun Sweet & Lovely -blogia. Tarun blogi on niitä ihan ensimmäisiä blogeja joita aloin lukea poikani ollessa vauva. Kauniin Tarun blogista välittyi aito sydämellisyys. Sellainen hyvän mielen blogi täynnä ihania päivänasuja, sisustusideoita & ruokavinkkejä. Vuosi sitten keväällä Tarusta tuli äiti suloiselle pienelle pojalle. Oli ihanaa seurata perheen onnea pienestä pojasta. Äitiyden myötä mekin tutustuimme täällä blogimaailmassa paremmin.

  Loppuvuodesta Taru kertoi meille lukijoilleen musertavan uutisen. Hän oli sairastunut harvinaiseen syöpäään ja hoidoilla oli siinä vaiheessa jo kova kiire. Itkien luin Tarun kirjoitusta sairaudesta ja siitä, ettei hän kestänyt ajatusta ettei näkisi poikansa ensimmäistä koulupäivää. Tuntui niin hirvittävän väärälle, että nuori äiti sairastuu vakavasti. Tarun kohtalo kosketti todella paljon. Miten pieniltä omat murheet tuntuivat siinä vaiheessa. Äitinä en voinut olla samaistumatta siihen huoleen mitä Taru kävi mielessään pienestä pojastaan. Taru aloitti taistelun syöpää vastaan, mutta ikävä kyllä hoidot eivät tehonneet. Tarun voimat olivat todella koetuksella, mutta silti hänestä välittyi uskomaton positiivisuus, jota jaksoin ihailla kun muutama kuukausi sitten kyselin hänen vointiaan. Vaikeuksista huolimatta hän ei luopunut missään vaiheessa toivosta ja kirjoittikin minulle : " Niin kauan kun on elämää, on toivoa, ja niin kauan kun on toivoa, on elämää ".
 
 
Taru on menehtynyt kesäkuussa.
 
 
Tarun muistoa kunnioittaen ja omaisten suureen suruun osaa ottaen
 
 
Johanna Kurkelan " Prinsessalle "




11 kommenttia :

  1. Itku tuli. Niin surullista. Tiedätkö monesko päivä kesäkuuta Taru kuoli? Mun pikkuveli kuoli 11.6... Tänään hän olisi täyttänyt 22v. ;(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 17.6. (kuolinilmoituksesta).

      Poista
  2. Voi kamalaa. Tuollaiset kohtalot koskettavat syvästi. Tuli ihan itku kun tätä luki vaikkei ollut minulle tuttu bloggaaja. Itsekin pitkään täysin eri sairauden kanssa kamppaillessa olen oppinut olemaan kiitollinen jokaisesta päivästä, jonka saan rakkaideni, ja eritoten pienen poikani kanssa kulkea. <3

    VastaaPoista
  3. Minullekaan ei ollut tuttu bloggaaja, mutta jotenkin voin kuvitella hänet tekstisi perusteella. Elämässä tapahtuu niin paljon asioita, joille on vaikeaa löytää selitystä. Tarvitsee todella vain itse muistaa olla joka päivä kiitollinen siitä mitä saa ja mitä on. <3

    VastaaPoista
  4. Voi ei, kyyneleet valuen täälläkin luin koskettavaa kirjoitustasi ja kuuntelin tuota kaunista kappaletta. Omat pikkuhuolet todellakin unohtuu tällaisten asioiden rinnalla. Voi kumpa jo pian tuohon kamalaan tautiin keksittäisiin tehokkaampia parannuskeinoja. Lämmin halaus ja osanottoni! <3 Sohvi

    VastaaPoista
  5. Minäkin menetin rakkaan ystäväni tuolle kamalalle sairaudelle toukokuussa. Nyt hän on tähtenä taivaalla, mutta elämä on julmaa ja kovin epäreilua.. Levätkää rauhassa J. ja Taru! ♥

    VastaaPoista
  6. <3 Niin surullista. Tuttu bloggaaja. Kun tosiaan osaisi aina olla kiitollinen kaikista pienistäkin hetkistä.

    VastaaPoista
  7. Ihan kauheeta :'(
    Voimia Tarun koko perheelle<3

    VastaaPoista
  8. Todella surullinen uutinen. Luin Tarun blogia alusta asti ja pidin kovasti hänen tyylistään. Ainakin hänen blogistaan heijastui jotenkin rauhallinen ja välitön, mutta päättäväinen ihminen. Päivitysten loputtua tätä hiukan pelkäsikin. Kiitos, että kerroit tätä kautta asiasta. -Myy-

    VastaaPoista

Kaunis kiitos kommentistasi !