maanantai 11. elokuuta 2014

Meidän alku



    Sain kyselyä siitä miten meillä meni alku kahden lapsen kanssa, kun neiti syntyi. Poika aluksi otti siskonsa hyvin vastaan, mutta kun hän tajusi, että sisko on tullut jäädäkseen alkoi mustasukkaisuus näkyä päivittäin raivokohtauksina ja kiusantekona. Uhma osui samaan syssyyn, joten helppoa ei pojalla ollut ja omatkin hermot olivat usein koetuksella. Puistossa, kun kävimme aikani meni imettäessä ja samalla yritin vahtia poikaa, joka haki huomiotani kiusaamalla muita lapsia. Meillä selkeää helpotusta arkeen toi puistotäti. Jos asut Töölön lähettyvillä, suosittelen puistotäti Mariaa. Niin ihana ja taitava lasten kanssa. Meidän ja monen muunkin perheen pelastus. Marian ja kivojen leikkikavereiden takia vien poikaa sinne välillä leikkimään, vaikka emme asu enää lähellä. Poika sai siellä omaa aikaa ikäistensä kanssa ja selkeästi hän nautti siitä, ettei äiti ole koko ajan lähettyvillä. Teki myös hyvää, että joku muu, kuin äiti ja isä komentaa. Ihanaa oli myös kuulla, miten tykätty lapsemme oli puistokavereiden keskuudessa ja miten hyvin hän otti siellä huomioon toiset lapset. Hän siis sai olla oma ihana itsensä, kun kotona turhautui siihen, että äidin huomio jakautui kahdelle lapselle. Tuota hankalaa vaihetta ei onneksi kestänyt kauaa. Toki uhmaa on edelleen ja se on normaalia, mutta selkeästi siskon kasvaminen on lähentänyt lapsia. Nyt nuo kaksi toki riitelevätkin, mutta leikkivät myös paljon sovussa. Itse pidän tärkeänä, että välillä teen ihan kahdestaan pojan kanssa asioita. Eilen olimme sirkuksessa ja vielä tässä kuussa menemme yhdessä elokuviin. Isä ja poika touhuavat myös yhdessä asioita. Neiti ei vielä niin ymmärrä " laatuajan " päälle, vaikka toki olemme kulkeneet kahdestaan asioilla. Varmasti kolmannen synnyttyä hänellekin  " laatuaika " saa aivan uuden merkityksen. Kolmannen lapsen syntymä toki saa taas miettimään miten ihmeessä jakaudun kaikille kolmelle. Vauva vie aikaa niin paljon alkuun. Onneksi isä pitää taas isyyslomaa & talvilomaa siihen alkuun, joten se helpottaa vähän alkua. En usko, että neidillä välttämättä tulee vastavaa mustasukkaisuutta sillä hän on tottunut pienestä asti, ettei äiti aina välttämättä reagoi heti. Poika odottaa uutta sisarustaan ja kovasti hän jo lupailee auttavansa vauvan hoidossa. Pojalla alkaa taas ensi viikolla kerho, joten hän saa taas säännöllisesti  seuraa ikäisistään ja toki me näämme välillä ystäviäkin viikolla. Tänään meillä alkaa taas perheuinti ja poika käy myös isän kanssa fudiksessa. Muutama harrastus, jossa pystyy kivasti purkamaan erergiaa. Liikaa harrastuksiakaan ei kannata pienillä olla. 
Tulevaa arkeamme tulee helpottamaan paljon myös se, että saan vauvan tarvittaessa omalle pihalle nukkumaan. Kalliossa asuminen ilman parveketta meni vielä yhden lapsen kanssa, mutta kahden kanssa ongelmaksi muodostui päiväunet. Neiti nukkui ne mielellään liikkuessa ja poika taas sängyssään, joten aikamoista kikkailua se aika oli. Joskus kävi kyllä niin, että molemmat lapset nukkuivat puistosta tullessa ja talomme hissi oli niin minimaalisen pieni. Siinä oli aikamoinen homma, että sain kaksi nukkuvaa lasta ylös niin, että mahduin hissiin itsekin. Olen myös päättänyt ottaa enemmän aikaa itselleni, jotta jaksan paremmin. Olen ollut erityisen huono siinä. Tykkään olla kotona lasten kanssa, mutta tekee niin hyvää päästä välillä tuulettumaan. Ensi viikolla onkin kauan odotettu Cheekin stadionkeikka. Sinne suuntaamme tyttöporukalla ja sitä ennen käymme vielä syömässä. Moniko teistä on menossa sinne ?



7 kommenttia :

  1. Ihania kuvia! Kuulostaa hyvin tavalliselta menolta, uhma kuuluu asiaan. Omasta paikasta perheessä varmasti tullaan "tappelemaan" tasaisin välein, Tuo puistotäti kuulostaa kyllä loistavalta. En oo menossa keikalle, mut siitä tulee varmasti huikea!

    VastaaPoista
  2. Kiva oli lukea näistä muutoksista perheessä! Itselle ei ole vielä ajankohtaista, mutta muutaman vuoden sisällä luultavasti on. Pääsi jotenkin lähemmäksi aihetta, kuin muualla asiasta on kerrottu vain jotenkin näin: ''isosisko/-veli on ottanut tulokkaan hyvin vastaan, pientä mustasukkaisuutta on ollut nähtävissä''. Kiitos että kerroit ihan konkreettisia esimerkkejä ja vinkkejä!

    Minkä ikäinen teidän esikoinen muuten oli nuorimmaisen syntyessä?

    Miia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensimmäisellä ja toisella on 1v 10kk ikäeroa. Toisella ja kolmannella
      Tulee olemaan sama ikäero, vaikka käytännössä heillä vaan vuosi. Toinen onneksi syntynyt
      alkuvuodesta, toinen syntyy loppuvuodesta.
      Tiedän siis mitä odotettavissa. Toki lapset on yksilöitä ja kaikki ei reagoi samoin.

      Poista
  3. Hei, olisin kysynyt, että mistä tuo ihana ympyräkuvioinen tyyny on hankittu? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Entä minkä merkkinen se tyyny on?

      Poista

Kaunis kiitos kommentistasi !